Asevarustelu ja ihmisten hyvinvointi

Uutisointien mukaan Suomen armeijalle hankitaan aseita useilla miljardeilla euroilla, hieman pidemmällä aikavälillä kymmenillä miljardeilla. Tämä on tuotu esille likimain ilmoitusasiana. Samanaikaisesti kaikilta muilta yhteiskunnan lohkoilta karsitaan ja supistetaan. On selvää, että tällainen palvelujen heikentäminen koskettaa eri tavoin eri ihmisryhmiä. Esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon julkisten palvelujen heikentäminen ei koske hyväosaista ja vauraampaa väkeä juuri mitenkään. Heille on aina mahdollisuus käyttää varallisuutta edellyttäviä yksityisiä palveluja. Vähävaraiselle toimiva yhteiskunnan järjestämä sairaanhoito voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Heikennykset tässä voivat olla kohtalokkaita.

On oikeastaan merkillistä, että juuri minkäänlaista julkista keskustelua ei ole käyty yhteiskunnan eri lohkojen rahoitustarpeista. Siitä, mikä tärkeys ja merkitys yhteiskunnan eri lohkojen toiminnalla on ihmisten jokapäiväisen elämän kannalta. On ymmärrettävää, että halutaan ylläpitää puolustuslaitosta, mutta silti: onko yhtään ihmiselämää pelastettu nykyisillä ja tulevilla asehankinnoilla. Edes osa toisella tavalla sijoitettuna, esim. sairaanhoitoon tai koulutukseen, lopputulos olisi ollut aivan toinen.

Hieman kärjistäen: nähtäväksi jää, minkälaista suojaa kansalaiset asevarustelusta saavat. Vähävaraisempikin voi tästä aikanaan nähdä, ellei ole sitä ennen ehtinyt kuolla leikkausjonoon.

Seppo Suikkanen