Kunnalla on vastuu peruspalveluiden järjestämisestä. Valtuutettujen päätökset vaikuttavat jokaiseen kuntalaiseen. Toimivan julkisen terveyspalveluiden, peruskoulun ja muiden lähipalveluiden pitää tukea kuntalaisten arkea ja asiointia.

Vasemmisto on aina ajanut maksutonta perusterveydenhuoltoa, ihmisarvoisia sosiaalipalveluita, pienempiä asumiskuluja, työllisyyden parantamista ja palveluiden tuottamista kunnan omana työnä. Kuntapalvelujen järjetön  ulkoistaminen  tulee lopettaa, kuntaa on kehitettävä pitkäjänteisesti kuntalaisia kuunnellen. kun kuntaliitoksia tehdään, on ne tehtävä paikallisesti ja demokraattisesti sopien niin että lähipalvelut säilyvät ja paranevat. Myös lähidemokratiasta on pidettävä huolta. Kunnan on tarjottava jatkossakin palveluita ikäihmisille ja lapsiperheille, heidän tarpeissaan. Kuntaa on kehitettävä tasapuolisesti unohtamatta syrjäkyliä, tiestön ja kaavoituksen osalta.

Nämä vasemmistoliiton asettamat  tavoitteet on meille kunnallisvaaliehdokkaille tärkeitä, niihin myös sitoudumme  kotikunnassamme.

Parannetaanko kuntauudistuksella palveluja/vain pysytäänkö itsenäisenä kuntana

Valtion asettaman kuntauudistuksen tavoitteena on turvata kuntalaisten peruspalvelut kuntalaisille, mikä on tietysti kannatettava ajatus. mutta onnistunut kuntarakenneuudistus vaatii  vahvaa demokratiaa. Uusi valtuusto joutuu kovien kysymyksien eteen, mikä on oikea menettely meidän kunnan kohdalta. Yksi kuntauudistuksen tärkeimmästä tavoitteesta on vahvistaa demokratiaa ja kuntalaisten osallistumista päätettäviin asioihin.

Valtion hallinto on määritellyt kuntauudistusta ohjaavan rakennelain valmistelun pohjaksi kriteerit.

Kriteerinä on kuntien väestöpohja/työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne sekä kuntien talous.

Lisäksi kuntaliitosselvitykseen on kunnan täytettävä kolme seuraavista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn neljästä kriteeristä.

Kunnan vuosikate/ lainamäärä/omavaraisuus/suhteellinen velka/ kertynyt alijäämä sekä tuloveroprosentti. Muhoksen kunnan kohdalta olemme siinä hyvässä asemassa että täytämme kaikki valtioneuvoston asettamat kriteerit.

Lisäksi uusi valtuusto joutuu ottamaan kantaa Sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenteeseen, olisikin ollut toivottavaa että nämä palvelurakenne uudistus olisi tuotu valtion taholta yhtä aikaa kuntarakenne uudistuksen kanssa kuntien käsiteltäviksi.

Jatkossa kuntauudistus etenee siten, että ensi vuosi on kuntien kuntajakoselvitysten ja kuntien yhdistymispäätösten tekemisen aikaa, v 2014 tulee olemaan uusien kuntien valmistelun aikaa ja v.2015-2017 on uusien kuntien toteuttamisen aikaa. Valtio on luvannut toteuttaa uudistukset tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, ja kuntia kuullaan vielä tämän syksyn aikana jolloin kunnat saavat antaa palautetta muun muassa rakennelain luonnoksesta ja sote - palvelurakenneselvityk-sestä. 

Tärkeänä näen jatkossa että kuntarakenneuudistuksella edistetään kunnallista itsehallinnon kehittämistä. Uudistus ei voi onnistua ilman kuntien työntekijöiden ja kuntalaisten sekä päättäjien tukea ja hyväksyntää. On katsottava mikä Muhoksen kunnan oma tahtotila on, pakolla näitä asioita ei ratkaista, siinä tuleva valtuusto on avain asemassa.

Mitä   Muhoksella on  saatu aikaiseksi ..mihin on jatkossa kiinnitettävä huomiota

Kuntatalouden puolella olemme saaneet v.2011  Tilinpäätöksen nousemaan ylijäämäiseksi, kattamatonta alijäämää kunnan taseessa ei enää ole. Huolen aiheena on velkamäärän kasvu, tällä hetkellä velkaa kunnalla on n. 23.9 miljoonaa euroa, asukasta kohden 2.685 euroa. Talousarvio v. 2012 on myös hieman ylimääräinen ,  velkamäärä valitettavasti kasvaa investointien myötä. Kunta on investoinut koulurakentamiseen Kirkonkylän ala-kouluun ja Laitasaaren alakouluun, Yhteensä noin 9miljoonalla eurolla. Koulujen peruskunnostus on hyvä asia, jatkossa investointitarpeessa on Terveyskeskuksen vuodeosastot, niiden toimivuuteen ja ilmastointia pitää parantaa.

Verotulot ovat kertyneet hyvin, mutta huolta aiheutuu käyttömenojen kasvu ,joten maltti on pidettävä, vaarantamatta kuitenkaan  kunnan tuottamien palvelujen tasoa. Kunnan ulkopuolisten palveluiden ostomenot ovat kasvaneet huomattavasti tälläkin valtuustokaudella, onkin tarkasteltava jatkossa missä palvelut kuntaan tuotetaan, onko joitakin palveluja tuotettava kunnan omana työnä menojen hillitsemiseksi.

Hyvänä asiana nostaisin esille Liikenneministeri Merja Kyllösen vierailun v.2011 Muhoksella. Muhoksen kunnan edustajat yli puoluerajojen luovuttivat adressin ministerille Valtatie 22:n  kehittämiseksi. Tämän seurauksena ministeriö myönsi määrärahan, jonka suuruus on 45miljoonaa euroa, Muhoksen kunnan alueelle rahasummasta tulee 16miljoonaa euroa, jolla parannetaan valtatien liikennöintiä. Muhoksen kunnan kannalta valtatien kehittäminen on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Olemme onnellisessa asemassa siinä suhteessa että, Ministeri Merja Kyllönen on kotoisin täältä alueelta, muuten emme varmasti olisi saaneet Valtatie 22 rahoitusta, tämän ovat todenneet kaikki yli puoluerajojen.

Käytä äänioikeuttasi

Onkin tärkeää käyttää äänioikeutta tulevissa kuntavaaleissa, jotta saadaan valtuustoon vasemmistolaisia  valtuutettuja ,sillä haluamme jatkossakin kehittää Muhosta kuntalaisten kanssa yhdessä.

Kirsti Airaksinen

Muhoksen vasemmiston varapuheenjohtaja

Valtuuston 1 varapuheenjohtaja