Yli kaksikymmentä vuotta jatkunut ihmisten eriarvoistuminen on seurausta lukuisista poliittisista päätöksistä. Vasemmisto haluaa kääntää suunnan ja palata hyvinvointivaltion rakentamiseen toisenlaisilla valinnoilla.
Suomessa on poikkeuksellinen hallitus, jossa puolueet vasemmalta oikealle tekevät yhdessä päätöksiä. Hallituksessa kukaan ei pysty sanelemaan, vaan päätökset ovat osa isompaa hallitusohjelmassa sovittua kokonaisuutta.
Kokonaisuuden jatkuva arviointi on tärkeää, koska Vasemmistolle hallitukseen osallistuminen ei ole itseisarvo. Koska Vasemmisto toimii hyvinvoinnin puolesta eriarvoisuutta vastaan, voimme olla mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka esimerkiksi pienentää tuloeroja aiempaa oikeudenmukaisemmalla verotuksella.
Demokratiassa on tärkeää, että puolueiden omat linjat näkyvät kirkkaasti ulospäin. Ei ole tervettä esittää, että kaikki päätökset olisivat aina itsessään välttämättömiä ja hyviä. Vasemmisto kertoo avoimesti, minkä asioiden eteen se itse on taistellut ja toisaalta huomioi nekin asiat, jotka ovat olleet tärkeitä jollekin muulle hallituspuolueelle.
Hyvinvointivaltion rahoitusta on lisätty keskittämällä veronkorotukset niille, joilla on varaa maksaa suurempia veroja:
+ Pienituloisten tuloverotusta on kevennetty perus- ja työtulovähennyksillä, jolloin kunnallisvero on aiempaa progressiivisempaa.
+ Pääomatuloveroa on nostettu kaksi (2) prosenttiyksikköä.
+ Yli 50 000 euron pääomatulojen veroa on nostettu neljä (4) prosenttiyksikköä.
+ Yli 100 000 euron tuloveroihin säädettiin ns. solidaarisuusvero.
+ Listaamattomien yritysten verottomien osinkojen määrää on leikattu kolmanneksella 60 000 euroon.
+ Tuloveroja nostetaan jäädyttämällä ansiotasotarkistukset.
+ Suurten perintöjen ja lahjojen verotusta on nostettu.
+ Suurten eläkkeiden verotusta nostetaan.
+ Suurituloisille keskittyviä verovähennyksiä on leikattu.
+ Tasamaksuna kaikilta kerättäväksi päätetty mediamaksu korvattiin progressiivisemmalla Yle-verolla.
+ Pankeille säädetään riskipainotettu pankkivero.
– Arvonlisäveroa nostetaan yhdellä (1) prosenttiyksiköllä.
Yrityksille annetaan verohelpotuksia, joiden työllistävää hyötysuhdetta Vasemmisto on epäillyt:
* Yhteisöveroa on alennettu puolitoista (1,5) prosenttiyksikköä.
* Yrityksille annetaan verovähennys tutkimus- ja kehitysmenoista.
* Yritysten hankintameno-olettamaa nostetaan määräaikaisesti.
* Pääomasijoittamiseen tulee kasvukannustin pienten yritysten osalta.
* Teollisuudelle tulee väliaikainen kaksinkertainen poistomahdollisuus.
Turvaverkkoja ja perusturvaa on vahvistettu:
+ Työttömän perusturvaa korotettiin 120 eurolla kuukaudessa heti ensimmäisessä budjetissa.
+ Asumistukirajoja on nostettu 120 eurolla kuukaudessa.
+ Toimeentulotukea on nostettu 25 eurolla kuukaudessa.
+ Toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaa korotettiin 65 eurolla kuukaudessa.
+ Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tuloista poistetaan 2013 alkaen.
+ Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansaintaraja laskettiin kuuteen kuukauteen.
+ Lääkkeiden maksukattoa alennettiin 50 eurolla.
– Lapsilisään ei tehdä indeksikorotuksia, vaikutus ensimmäisen lapsen osalta noin 3 euroa kuukaudessa vuonna 2013.
– Lääkkeiden alempaa erityiskorvausta ja peruskorvausta alennettiin 7 prosenttiyksiköllä.
– Matkakulujen sairausvakuutuskorvausten omavastuu nostettiin 14 euroon.
Suomen Eurooppa-politiikan suuntaa muutettiin:
+ Suomi vaatii aina yksityisten velkojen leikkaamista osana tukijärjestelyjä. Kunnollinen sijoittajavastuu antaisi velkaantuneille maille mahdollisuuden selviytyä.
+ Vakuudet parantavat Suomen omaa asemaa.
+ Pankkien saadessa tukea Suomi vaatii vastineeksi pankkien omistusta, vastikkeetonta rahaa ei enää anneta.
– Leikkaukset kohdistuvat yhä haitallisesti kriisimaissa sosiaalisesti ja kasvun kannalta.
– Kuripolitiikalle ei löydy vielä riittävää vastusta, kaikki toivovat ”jonkun muun” elvyttävän.
Vasemmisto on ollut toteuttamassa monia muitakin uudistuksia, esimerkiksi:
+ Nuorten yhteiskuntatakuun panostuksia, etenkin etsivään nuorisotyöhän ja työpajoille on saatu lisää resursseja.
+ Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä kiristetään, jotta valtionyhtiöt eivät ole osaltaan ruokkimassa johtoportaan kasvavaa ahneutta.
+ Historiallisen suuri panostus raideliikenteen osuuteen investoinneista.
+ Suhteellisesti suurimmat leikkaukset toteutetaan tehostamalla armeijaa.
+ Peruskoulun ryhmäkokoja pienennetään.
+ Merituulivoimahankkeelle toteutettiin erillistuki.
Osana sopeutusta on tehty myös Vasemmiston vastustamia toimenpiteitä:
– Kuntien valtionosuuksia on leikattu.
– Yliopistoindeksi jäädytetään.
– Kehitysyhteistyömäärärahat jäädytetään.
Vasemmisto jatkaa työtä mm. seuraavien asioiden eteen:
* Windfall-vero energiateollisuuden ansiottomille voitoille on tarkoitus saada voimaan 2014.
* Harmaan talouden vastainen toiminta on siirtynyt puheista tekojen asteelle ja tuloksia on saatava.
* Suomi ajaa vihdoin tosissaan rahoitusmarkkinaveroa. Se on saatava läpi mahdollisimman suurella joukolla Euroopan maita.
* Suomen roolia veroparatiisien vastaisessa taistelussa on vahvistettava hallitusohjelman mukaisesti.
* Tuottavuusohjelman korvaaminen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla on tehtävä muutenkin kuin paperilla.
* Kuntauudistuksen on johdettava julkisten palveluiden parantamiseen ja todellisen lähidemokratian lisäämiseen.
Muistio: erityisavustaja Jussi Saramo