Vanhusten hoito on muuntunut nopeasti. Yksi tuo ruokaa, toinen käy jakamassa lääkkeet; ikäihmisiä hoidetaan kodeissa mahdollisimman pitkään ja sen jälkeen mahdollisuutena on todella kalliit laitokset. 

Tämä on kunnalle kallis yhtälö. Ja monelle yksin asuvalle riuduttava kuvio. Pikapiipahtajat eivät tuo aitoa juttuseuraa. Niinpä ne, joilla on läheisiä, pyrkivätkin hoitamaan rakasta läheistään itse, omaishoitajana. 

Omaishoidetut hoidetaan monin verroin pienemmillä kustannuksilla. Toki kunnalle pullonkaulana on valtion tuen puute omaishoitoon.

Valtakunnallisen muutoksen voi aloittaa vaikka yksittäisestä kunnasta. Imatran malli vähensi huostaanottoja. Nyt sitä kopioidaan valtakunnallisesti. Muhoskin voisi olla muutosmoottori vaikka omaishoidon kokonaisuuden kehittämisessä!

Hilkka Kiesilä (sit.)