Kunnan yrittäjyysmyönteisyyttä olisi hyvä kehittää entisestään. Henkilökohtaisesti en tunne närää mitään muuta kohtaan, kuin suuria, voittoa tuottavia hoivajättejä kohtaan. Minulla on huonoja kokemuksia osasta niistä. En haluaisi viettää elämäni viimeistä jaksoa ”huonossa” laitoksessa.

Tiedän toki lukuisia hyviä organisaatioita, joissa palvelu on avointa ja jouhevaa. Yksi tällainen on Kuusela Tampereella. Enoni kävi siellä ensin syömässä monta kymmentä vuotta kotoaan käsin. Liikuntakyvyn heiketessä hän muutti sitten sinne yksiöön. Ja viimein saman laitoksen sisällä saattohoitoon. Kuusela-keskus tarjoaa kodin lähellä luontoa ja palveluja. Siellä on oma lähitori, päiväkeskustoiminnot, jossa voi harrastaa, osallistua tapahtumiin ja tilaisuuksiin ja hoitaa terveyttään ja käydä syömässä; asuipa sitten Kuuselassa, tai sen ulkopuolella! Kuuselassa on myös oma päiväkoti, joka tuo lapset osaksi ikäihmisten arkea. Ja sinne pääsee asumaan täysissä järjissään kohtuuhintaisesti.

Suomesta löytyy lukuisia Kuuselan kaltaisia palveluntuottajia. Toivoisin kunnalta tarkempaa syyniä, millaisia hoivayrityksiä alueelle otetaan. Yrityksen koko itsessään ei ole ongelma. Oleellista on vastuullisuus ja toiminnan laatu, silloin kun palvellaan erityisesti heikompi kuntoisia kansalaisia. 

Toivoisin erityisesti nuorille mahdollisuutta kokeille yrittäjyyttä yhä monimuotoisemmin. Mielekkään palkkatyön saaminen on yhä vaikeampaa. Myös osa-aikayrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys voisivat olla hyviä portaita itsensä työllistämiseen. Polku työttömyyden ja yrittämisen välillä tarvitsisi myös lisää selvyyttä.

Hilkka Kiesilä