Mitä kuntalaisen on viimeistään nyt hyvä tietää SOTE-uudistuksesta

Useat Suomen hallitukset ovat ainakin 12 vuoden ajan yrittäneet eri muodoissa viedä eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluiden eli SOTE-uudistusta (aiemmin Paras-hanke). Se on kuitenkin osoittautunut niille liian laajaksi ja monimutkaiseksi lainsäädäntötehtäväksi. Kaikki puolueet ovat kyllä koko ajan myöntäneet uudistustarpeen.

Nykyvaiheessaan Sipilän perusporvarihallituksen (Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus) yritelmänä se on edennyt yli 1000 sivuiseksi lakitekstipaketiksi sisältäen maakuntalain, lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, maakunnan rahoituslain, maakuntajakolain sekä valinnan vapautta koskevat lakiluonnokset. Osasta niistä on jo saatu lausunnot ja ne ovat tänä keväänä menneet hallituksen esityksenä Eduskunnan käsittelyyn, lakiluonnos valinnanvapaudesta on lausuntokierroksella.

Hallituspuolueiden ministerien ja kansanedustajien toisistaan eriävät näkemykset lakien sisällöstä, käsittelyn aikataulusta sekä erityisesti ns. valinnanvapauden toteuttamistavasta käyvät päivä päivältä julkisuudessa yhä ilmeisimmiksi. Eikä ihme, siksi tyrmääviä asiantuntijoiden, viranomaisten ja muiden osapuolten antamat lausunnot ja palautteet niiden perustuslainmukaisuudesta ja toteuttamiskelpoisuudesta ovat olleet. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps) kertoi Muhoksen kunnanvaltuustolle 27.2.2017 pitämässään alustuksessa, että maakunta- ja sote-lakien laatimiselle on kyllä hyvästi aikaa, ja hän voi omasta puolestaan odottaa. Keskustapuolueen ja kokoomuksen ministerit tuntuvat olevan aivan päinvastaisella kannalla tässä asiassa.

On siis vielä täysin avoin kysymys, milloin Eduskunta tulee käsittelemään ja millaisina hyväksymään nämä Sipilän erimielisen hallituksen lakiesitykset. Tästä riippumatta haluamme seuraavassa nostaa esille eräitä sen tähän mennessä tekemiä esityksiä tai ratkaisuja. Ne sisältävät mielestämme jo kuntavaalienkin kannalta tärkeää tietoa kuntalaisille sote-palvelujen käyttäjinä ja maksajina sekä kansanvallan lähteenä.

Tehtävät ja rahoitus kunnilta maakunnille  

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Suomessa siirtyy 1.1.2019 kunnilta uusille 18 maakunnalle. Koko Suomen tasolla siirto pyritään tekemään kustannusneutraalisti. Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset, nettomääräisesti arviolta 17,7 mrd euroa/vuosi v. 2016 tasossa, poistuvat kuntien taloudesta. Valtio perii nämä summat ensin itselleen ja siirtää ne sitten maakunnille: kuntien valtionosuuksista poistetaan niiden sotea vastaava osa 5,9 mrd. euroa, kuntien osuutta yhteisöveroista vähennetään 0.5 mrd euroa ja kunnallisveroja 11,3 mrd. euroa. Näiden lisäksi maakunnat saavat periä asiakasmaksuja tuottamistaan sote-palveluista. Verotusoikeutta maakunnille ei ainakaan aluksi ole tulossa. 

Jokaisen kunnan tuloveroprosenttia alennetaan 12,30 %-yksikköä. Vuosina 2020-2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttiaan korkeintaan 0.5 %–yksikköä vuodessa. Kunnallisveron (n. 60 %) ja yhteisöveron (n. 40 %) tuoton väheneminen alentavat kuntien verotuloihin perustuvan tulotasauksen rajoja.

Suomen kunnat ovat hyvin erilaisia ja erilaisissa taloustilanteissa. Ne ovat myös tähän asti hoitaneet kuntalaistensa sote-palvelut eri tavoin ja eri tasoisesti. Kunnittain tarkasteltuna em. kustannusten ja tulojen siirron monensuuntaiset vaikutukset vaihtelevat siksi suuresti, osa kunnista hyötyy ja osa menettää nykytilanteeseen verrattuna. Peruskysymys kunnan kannalta on: Miten tulot riittävät menoihin soten jälkeenkin?

Henkilöstö

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy maakunnan palvelukseen liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti 1.1.2019 lähtien. Lisäksi kunnassa tukipalvelutehtävissä olevat henkilöt siirtyvät maakunnan palvelukseen silloin kun vähintään puolet heidän nykyisistä tosiasiallisista työtehtävistään on siirtyvään toimintaan liittyviä tukitehtäviä. Voidaan ennakoida, että näiden henkilöiden konkreettinen nimeäminen tulee useassa tapauksessa olemaan haasteellista.

Toimitilat ja irtaimisto

Kunnan sote-toimitilojen omistus ei siirry maakunnalle, vaan maakunta velvoitetaan vuokraamaan kunnalta sille siirtyvän toiminnan käytössä olevat toimitilat vähintään v. 2021 loppuun asti. Maakunnalla on optio vuokrata tilat v. 2022 loppuun asti, jos kunta ja maakunta eivät toisin sovi. Tämän jälkeen toimitilojen vuokraaminen tai muu käyttö jää kunnan vastuulle. Maakunnat velvoitetaan maksamaan sen haltuun siirtyvistä toimitiloista vuokraa, joka kattaa niiden ylläpitokulut ja kohtuullisen pääomakustannuksen eli poiston ja koron sitoutuneelle pääomalle.

Kunnan on luovutettava siirrettävään toimintaan liittyvä irtaimisto (kalusto, koneet, ohjelmistolisenssit, irtaimen hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet) maakunnalle korvauksetta elleivät ne sovi tästä toisin. Irtaimen omaisuuden lisäksi maakunnalle siirtyvät myös siirtyvään toimintaan liittyvät sopimukset, immateriaaliset oikeudet ja luvat. Osakkeiden, vastuiden ja kunnalle jäävään toimintaan liittyvän omaisuuden ja sopimusten siirrosta on lisäksi erityisiä määräyksiä.

Mielenkiintoinen perustuslaillinen kysymys on: Onko kuntalaisella kunnan jäsenenä omistusoikeus kunnan omaisuuteen?

Kunnille taloudellisia riskejä ja ongelmia

Siirroissa syntyy kunnille useita taloudellisia riskejä, liittyen mm. kunnan käsiin mahdollisesti lopulta jääviin sote-kiinteistöihin, nykyisten kuntayhtymien mahdollisiin alijäämiin, rahoituksen saantiin tulevaisuudessa, poistoihin sekä lainojen hoitoon. Kunnan lainat jäävät edelleenkin sen hoidettaviksi, vaikka osa lainoista olisi otettu juuri kunnan sote-investointihin. Toisaalta soten jälkeisessä tilanteessa kunnan menojen kasvu saattaa hyvinkin hidastua ja efektiivinen vero saattaa jopa nousta johtuen verovähennysten siirtymisestä valtionverotukseen.

On havaittavissa syntyvän erikoinen paradoksi koskien kunnan ja kuntalaisen sote-menojen uusjakoa: Kunta pääsee eroon ennakoimattomista ja suuristakin erikoissairaanhoidon kustannuksista (vuosittaiset heilahtelut), mutta maakunta voi halutessaan kasvattaa kuntalaisen sote-palvelujen asiakasmaksuja aiemmista.

Maakunnan hallinto

Maakuntien rahoitus tulee siis olemaan osa valtiontaloutta. Voidaan kysyä, kuinka oikeasti ja todellisesti itsenäisiä (autonomisia) sote-palvelujen järjestäjiä maakunnat tällöin voivat olla, kun palveluiden kustantaja (valtio) ja järjestäjä (maakunta) suurelta osin ovat eri tahoja.

Ensimmäiset maakuntavaalit (maakuntavaltuustot) järjestetään seuraavien presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018. Voitaneen uskoa, että muodollisesti ne toteuttavat kansalaisdemokratiaa paremmin kuin nykyiset ’himmelit’ (kuntayhtymävaltuustot). Toisaalta, miten niissä lopulta ja realistisesti tulee näkymään yhden kunnan tai sen kuntalaisten osuus ja vaikutus? 

Maakunnille nimetään 1.7.2017 alkaen virkamiehistä ym. väliaikaishallinto valmistelemaan ja vastaanottamaan siirrot kunnalta maakunnalle. Se myös päättää maakunnan ensimmäisen budjetin. Tähän liittyy useitakin kysymyksiä kansalaisdemokratian kannalta, esimerkiksi: Kuka valitsee väliaikaishallinnon jäsenet? Keitä he ovat? Miten sen työtä ohjeistetaan ja ohjataan? Miten sen tekemät sopimukset ja päätökset sitovat myöhemmin vaaleilla valittavaa maakuntavaltuustoa?

Kunnassa tehtävä valmistelu

Kunnan on laadittava tänä vuonna eli 31.12.2017 mennessä selvitys ja esitys omasta näkökulmastaan koskien kaikkien em. asioiden ja osien irrottamista kunnasta. Vasta tämän jälkeen maakunta päättää niiden vastaanottamisesta. On huomattava, että tälle selvitykselle on sisällöltään erilaisia vaihtoehtoja ja järjestelymahdollisuuksia riippuen toimintojen nykyrakenteesta, kunnan taloustilanteesta sekä halutusta lopputuloksesta. Voidaan jopa puhua tämän kuntatason sote-selvityksen optimaalisuudesta. Selvitysprosessin toteuttamiselle on löydettävissä mm. tarkastuslautakuntien koulutusmateriaaleista tiekartta, vaiheistus ja tehtävät. Sitä voi ja on syytä soveltaa ja hyödyntää.

Kuntatason sote-valmistelulla on siis hyvin kiire - ison, keskeneräisen ja hyvin kiireisen hallituksen sote-uudistuksen sisällä ja osana! Koska se vaikuttaa aivan oleellisesti kunnan toimintaan tulevaisuudessa, tulee tämä valmistelu tehdä parhaalla mahdollisella osaamisella ja erityisellä huolella. 

Meillä kuntavaaliehdokkailla, valituilla valtuutetuilla ja erityisesti teillä äänioikeutetuilla valitsijoilla on täysi syy jo nyt seurata ja vaikuttaa oman kunnan sote-valmistelun onnistumiseen!  

Risto Nuutinen, Muhos, kuntavaaliehdokas, vas.

Ari Kankaanpää, Muhos, kuntavaaliehdokas, vas.