Historiallista taustaa

Järvi alkoi kuroutua erilleen suurjärvestä yli 8000 vuotta sitten. Siitä lähti laskujoki suurjärveen, kaakosta luoteeseen. Vuosituhansien aikana järvet erkanivat yhä kauemmas toisistaan. Laskujoki piteni noin 100 kilometrin mittaiseksi. Sen suulle kehittyivät kauppapaikka, linna ja lopulta kaupunki 407 vuotta sitten. Nykyisin kaupungin nimi on Oulu, joen Oulujoki, järven Oulujärvi ja suurjärven Perämeri.

Joen varrelta on löydetty ihmisen jälkiä koko sen olemassaolon ajalta. Maanrepeämä, jääkausi ja sen jälkeinen maannousu olivat muokanneet jokilaakson hedelmälliseksi maaksi. Muhevaa multaa on paikoin kymmenien metrien paksuudelta peruskallion päällä. Joki oli ihmisille tärkeä väylä idän ja lännen välillä; asuttamisessa, sotimisessa, kaupankäynnissä ja muissa arkiaskareissa. Joki on ollut myös kuuluisa arvokaloistaan, koskistaan ja luonnonkauneudestaan - näin erityisesti Muhoksen pitäjän alueella joen suulta muutama peninkulma yläjuoksulle päin. 

Ruotsin kuninkaan päätöksellä Muhoksesta, aiemmasta Oulun kappeliseurakunnasta, tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1766. Maallinen ja kirkollinen valta erkaantuivat sata vuotta myöhemmin vuonna 1865, jolloin Muhoksen pitäjänkokous perusti ’keisarillisen majesteetin armolliseen asetukseen kunnallishallituksesta’ pohjautuvan kunnallisen itsehallinnon ja sen mukaiset toimielimet. Tätä vuotta pidetään Muhoksen kunnan perustamisvuotena, joten sen itsenäinen taival on juuri nyt 147 vuoden mittainen.

Varsin pian tämän jälkeen Muhoksen kuntakokous päätti perustaa kansakoulun. Sitä myös kovasti vastustettiin, siitä jouduttiin äänestämään ja perustamispäätöksestä vielä valitettiinkin, tosin tuloksetta. Syksyllä 1875 käynnistyi Muhoksen ensimmäinen kansakoulu, Ponkilan koulu. Siihen ilmoittautui 28 poikaa ja 16 tyttöä. Vuonna 1914 Muhoksella oli jo kuusi kansakoulua: Huovilan, Kylmälän kylän, Laitasaaren, Muhosperän, Ponkilan ja Sanginjoen koulut. Ne olivat neliluokkaisia ylempiä kansakouluja. Ennen niihin tuloaan lapset saivat alkuopetusta valmistavissa kouluissa, joita pidettiin 5-6 viikon ajan koulunsa aloittaville ja lähivuosina kouluun tuleville. Vuonna 1921 astuivat voimaan ’Laki oppivelvollisuudesta’ ja ’Laki kansakoululaitoksen kustannuksista’. Niiden mukaan koulut Suomessa tulivat kunnan hoidettaviksi ja kunnan hallinnon alaisiksi. Muhoksen koululaitos kehittyi tämän jälkeen ’kohtuullisen ripeästi’ ja Oulun kihlakunnan kuntien keskitasoa paremmin. Muhoksen kouluissa oli vuonna 1920 292 oppilasta ja 8 opettajaa, vuonna 1930 505 oppilasta ja 15 opettajaa sekä vuonna 1938 829 oppilasta ja 17 opettajaa. Vuonna 1941 Muhoksella toimi 12 kansakoulua: Ponkilan, Kylmälänkylän, Laitasaaren, Muhosperän, Huovilan, Korivaaran, Sanginjoen, Hyrkin, Honkalan, Huikolan, Pyhänsivun ja Saarelan koulut. Suurimmillaan kansakoulujen oppilasmäärä oli 1950/60-lukujen taitteessa n. 1200 aleten siitä 1970-luvun alkuun mennessä n. 650 oppilaaseen. Vuonna 1945 kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa Muhokselle kunnan omistaman yksityisen keskikoulun. Vuodesta 1958 lähtien keskikoulu laajeni asteittain lukioluokat sisältäväksi 8-luokkaiseksi Muhoksen yhteiskouluksi, joka vuonna 1968 jakaantui kunnalliseksi keskikouluksi ja Muhoksen lukioksi. Peruskoulujärjestelmään Muhoksella siirryttiin vuonna 1974.

Omakohtaisia havaintoja

 Useimmat suomalaiset tietävät Muhoksen Armista, Mimmistä, Pyhäkoskesta ja Leppiniemestä, Sososta ja maineikkaista urheilijoista, jotkut myös hyvistä ravihevosista. Itse tunsin muhoslaisia jo ennestään opiskelu- ja työtovereinani Oulussa. Seurasin myös yleisesti Muhoksen tapahtumia. Muutin Muhokselle Oulusta vuonna 2003. Mielenkiintoni Muhoksen asioihin tietenkin tällöin kasvoi ja konkretisoitui. 

Erityisesti minua kiinnostivat kouluasiat jo ammattinikin vuoksi. Niiden osalta meno Muhoksella näytti 2000-luvun alkuvuosina varsin hurjalta. Päällimmäisinä asioina uutisoinnissa olivat, valtakunnan tason mediaa myöten, kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toisistaan tekemät valitukset ja kantelut, oppilaiden vanhempien valitukset ja kantelut kouluasioissa, koulukiistat, koulurakennusten huono kunto ja epäterveellisyys, poukkoilevat päätökset eli soutaminen ja huopaaminen kouluverkkoasiassa sekä kunnan koulutoimen keskeisten virkojen pätkittäinen hoito.

Tätä taustaa vasten tuntuu nyt omituiselta, että muhoslaiset lapset ja nuoret ovat yleensäkin voineet saada laadukasta opetusta, voineet oppia perusasiat ja jatkaa opintojaan muualla. Täytyy kyllä välttämättä olla niin, että kaikki em. negatiiviset asiat ovat peittäneet sen paljon hyvän, mitä Muhoksen koulutoimessa myös on ollut. Onneksi osa tuosta menosta on jo taaksejäänyttä elämää, toivottavasti.

Miten tästä eteenpäin?

Kun siis meillä on

• - hedelmällinen ja kaunis Oulujokilaakso asuttavanamme
• - Muhoksen seurakunta Ruotsin kuninkaan nimenomaisella päätöksellä ja
• - Muhoksen kunta omatoimisesti Venäjän keisarin antaman asetuksen pohjalta perustettuina ja vielä olemassa sekä
• - Muhoksen kunnan koulutoimi itse ripeästi käynnistettynä ja  tarmolla yli sadan vuoden ajan hoidettuna ja laajennettuna,

niin miksi emme  nykyisinkin kykenisi kunnialla koulumme hoitamaan? Yhdenkään kouluasian ei Muhoksella tarvitse olla rempallaan!

Tämä edellyttää sivistysnäkemystä, pedagogista osaamista, ajassa elämistä sekä kunnan tasolla mittavia ja pitkäaikaisia henkisiä ja fyysisiä investointeja. Kouluasioiden hoidon tulee olla pitkäjänteistä, kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevaa ja demokraattisesti päätettyjen linjausten mukaista. Terve kuntatalous luo pohjan ja viisas kuntasuunnitelma(kaavoitus, väestöennuste, kouluverkko) suunnan kouluasioillekin.

Yksittäiset ratkaisut tulee tehdä näissä puitteissa. Mielestäni tärkeimpiä, konkreettisimpia ja ajankohtaisimpia niistä nyt ovat opetuspalvelujohtajan viran täyttö pysyvällä tavalla, kouluverkkoratkaisun vakiinnuttaminen sekä koulukiinteistöjen (kirkonkylän ala- ja yläkoulu, Laitasaari) uus- ja kunnostusinvestointien suunnitelmallinen toteutus ja läpivienti. On syytä huomata, että nämä luovat parhaimmillaankin vain ulkoisia edellytyksiä ja puitteita tärkeimmälle eli lasten ja nuorten laadukkaalle oppimiselle. Sen vuoksi myös opettajien ja muun kouluväen työ, sen organisointi, menetelmät ja apuvälineet sekä niiden kehittäminen ansaitsevat jatkuvaa huomiota, keskustelua ja julkista tukea kunnan päättäjiltä. Opetuslautakunnan soisi jatkossa rakentavassa hengessä aiempaa enemmän käsittelevän näitä asioita.

Läheltä ja tarkasti katsoen ei useinkaan pysty näkemään asioiden mittasuhteita ja kokonaiskuvaa, niinsanotusti metsää puilta. Kannattaa välillä ottaa hieman etäisyyttä asioihin, ajattelulle aikaa sekä tehdä vertailuja. Muhoksen koulutoimella on loistava menneisyys. Meillä on nähdäkseni hyvät mahdollisuudet myös tulevaisuudessa laajasti ja laadukkaasti ylläpitää ja kehittää koulujamme. Ne ovat mielestäni  kuntamme  tärkein yksittäinen vetovoimatekijä.

 Lopuksi kolme hieman kärjekästä kysymystä näin kuntavaalin alla ja kuntaliitosten paineessa lukijalle vastattavaksi ja pohdittavaksi: Montako koulua meillä Muhoksella nyt on? Montako koulua on naapurikunnassamme joen yläjuoksulla? Kuinka kauan naapurikaupunkimme asukkaat joen alajuoksulla ovat odottaneet yläkoulua rakennettavaksi Korvensuoralle?

Risto Nuutinen

Käytetyt lähteet:

Matti Huurre&Jouko Vahtola: Oulujokilaakson historia, Kivikaudelta vuoteen 1865, Oulu 1991

Jouko Vahtola: Muhoksen seurakunnan historia, Pieksämäki 1986

Matti Lackman ym.: Muhoksen kunnan historia 1865-1995, Jyväskylä 2002